Palkankorotusten anatomiaa – mistä lisää liksaa?

27.1.2022 | Työelämä

Valtaosa tradenomeista neuvottelee oman palkkansa työsopimusta solmittaessa. Palkka voi määräytyä myös työehtosopimuksen palkkataulukoiden perusteella. Työsuhteen alun jälkeen palkka voi nousta meriittikorotuksen, työehtosopimuksen yleiskorotuksen tai työnantajan paikallisesti päättämän erän perusteella. 

Meriittikorotukset

Jäsentutkimuksessamme noin 70 prosenttia ilmoitti ansioidensa nousseen edellisen vuoden aikana. Meriittikorotuksen, eli henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvän korotuksen, ilmoitti saaneensa vain hieman yli 20 prosenttia. Meriittikorotuksia ei jaeta automaattisesti, vaan työnantaja päättää, jaetaanko sellaisia ylipäätään, ja kenelle niitä jaetaan.  Meriittikorotukset ovat tyypillisesti yleisempiä työuran alussa. Neuvottelujärjestömme YTN:n vuosittaisessa raportissa on todettu meriittikorotuksen saavien osuuden laskevan yli 40-vuotiailla. Koska jäsenistämme vain pieni osa saa meriittikorotuksia, turvaavat yleiskorotukset jäsentemme ostovoimaa.

Yleiskorotuksen merkitys

​​Yleiskorotuksella tarkoitetaan työehtosopimuksella sovittavaa palkankorotusosaa, joka nostaa kaikkien kyseisen työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkkoja. Mikäli työsuhteessa ei noudateta työehtosopimusta, ei yleiskorotuksia automaattisesti makseta. Toki työnantaja voi halutessaan sen maksaa tai muutoin korottaa palkkoja.

Yleiskorotus on tärkeä väline, kun halutaan turvata palkansaajien ansiokehitys ja ostovoiman säilyminen esimerkiksi hintojen tai verojen noususta huolimatta. Jos yleiskorotusta tai edes henkilökohtaista palkankorotusta ei saisi, reaaliansiot alkaisivat laskea, vaikka palkka näennäisesti pysyisi muuttumattomana.

Palkankorotusten historia - yleiskorotuksen ja paikallisen erän suhde

Aikaisemmin palkkoja korotettiin vain yleiskorotuksella ja vielä viime vuosituhannen loppupuoliskolla yleiskorotus oli yleisin ratkaisu. 90-luvulla palkkaratkaisuissa sovittiin paikallisia eriä ja lisäksi useita nais- ja matalapalkkaeriä. Paikalliset erät yleistyivät 2000- luvulta alkaen ja nyt tultaessa 2020-luvulle on paikallisen erän osuus palkankorotuksesta noussut alun murto-osasta jopa n. 50 % tasolle. Toki vielä löytyy niitäkin aloja, joilla palkkaratkaisuna käytetään kaikille jaettavaa yleiskorotusta. 

Tällä hetkellä trendinä onkin, että työnantajat useilla aloilla haluaisivat päästä kokonaan eroon yleiskorotuksesta ja jakaa vain paikallista erää. Mieluiten vielä niin, että pakollista korotustasoa ei paikallisen erän suhteen ole määritelty. Tämä oli mm. teknologiateollisuuden neuvotteluissa ylempien toimihenkilöiden osalta kiistana viimeiseen hetkeen asti. Paikallisten erien osalta on kuitenkin vielä paljon parannettavaa sen suhteen, miten läpinäkyvillä ja reiluilla kriteereillä paikallinen jako henkilöstön näkökulmasta tehdään sekä annetaanko luottamusmiehelle riittävät tiedot jakamisen perusteista ja erän saaneista. Lisäksi mahdollisten tasoltaan avoimien ratkaisujen tulisi olla riittäviä pitämään huolta ostovoiman säilymisestä.

Palkankorotukset vuonna 2022

Käynnissä olevalla työehtosopimusten neuvottelukierroksella neuvottelujärjestömme YTN teki historiaa olemalla ns. päänavaaja, eli tehden koko neuvottelukierroksen ensimmäisen työehtosopimuksen teknologiateollisuuden aloilla. Ratkaisu saavutettiin neuvottelemalla. Työnantajapuolen toiveena olisi ollut, että yrityksissä palkankorotuksista sovitaan paikallisesti eikä yleiskorotusta olisi. Saavutetussa ratkaisussa keskeistä onkin, että yleiskorotus saatiin turvattua. 

Palkankorotuksiksi teknologiateollisuuden aloilla sovittiin 0,9% yleiskorotus, joka maksetaan kaikille työehtosopimuksen piirissä oleville, sekä 0,9% erä, jonka jakamistavasta työnantaja päättää. Tradenomin keskipalkalla 3916 euroa (2020) laskettuna, merkitsee 1,8 prosentin palkankorotus 70,49 euron kuukausipalkan korotusta, josta yleiskorotuksen osuus on puolet. Yrityksissä voidaan kuitenkin paikallisesti sopia toisenlaisista korotuksista. Osalla yrityksistä menee pandemiasta huolimatta hyvin, joten odotettavissa voi olla myös suurempia palkankorotusprosentteja. Monella alalla neuvottelut ovat nyt käynnissä, ja kevään mittaan nähdään, minkälainen ratkaisu esimerkiksi rahoitusalalle tai julkiselle sektorille syntyy.

Jenni Lakso

Asiantuntija, teknologiateollisuus ja taloushallintoala, luottamusmiestoiminta

050 321 8982

jenni.lakso@tradenomi.fi

Julia Lauren

Erityisasiantuntija, tieto- ja vakuutusala

050 376 2240

julia.lauren@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Ihminen nimikkeen takana ratkaisee - 5 vinkkiä luontevaan verkostoitumiseen

Pureudumme Työelämäkorjaamossa toiveteemaan: löydämme aidot ihmiset nimikkeiden takaa. Näin verkostoituminen helpottuu ja esteet poistuvat. Moni kohtaaminen jää toteutumatta, sillä hienot nimikkeet peittävät taakseen aidon, lähestyttävän ihmisyyden. 

Lue lisää

Perhevapaista sopimatta jättäminen olisi vastuutonta

Neuvotteluissa päätetään, maksetaanko jatkossa lapsen molemmille vanhemmille perhevapaiden ajalta palkkaa nykylain tarkoituksen mukaisesti.

Lue lisää

Taloushallintoala tarjoaa monipuolisia työtehtäviä muuttuvassa maailmassa

Taloushallintoalalle toteuttamamme kyselyn mukaan tradenomit kokevat, että koulutus antaa hyvät valmiudet työelämään. Vastaajat pitävät myös osaamisen kehittämistä tärkeänä muuttuvassa työkentässä ja toivovat, että työnantaja mahdollistaisi osaamisen kehittämisen myös työajalla.

Lue lisää

Mikä ihmeen optiovuosi, miksi siitä neuvotellaan?

Neuvottelut ensi vuoden palkankorotuksista ovat käynnistyneet.

Lue lisää

Miten työehtosopimus vaikuttaa palkkaukseen?

Työehtosopimuksissa voidaan sopia mm. minimipalkoista, lomarahoista sekä erilaisista lisistä.

Lue lisää