Palkankorotusten anatomiaa – mistä lisää liksaa?

27.1.2022 | Työelämä

Valtaosa tradenomeista neuvottelee oman palkkansa työsopimusta solmittaessa. Palkka voi määräytyä myös työehtosopimuksen palkkataulukoiden perusteella. Työsuhteen alun jälkeen palkka voi nousta meriittikorotuksen, työehtosopimuksen yleiskorotuksen tai työnantajan paikallisesti päättämän erän perusteella. 

Meriittikorotukset

Jäsentutkimuksessamme noin 70 prosenttia ilmoitti ansioidensa nousseen edellisen vuoden aikana. Meriittikorotuksen, eli henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvän korotuksen, ilmoitti saaneensa vain hieman yli 20 prosenttia. Meriittikorotuksia ei jaeta automaattisesti, vaan työnantaja päättää, jaetaanko sellaisia ylipäätään, ja kenelle niitä jaetaan.  Meriittikorotukset ovat tyypillisesti yleisempiä työuran alussa. Neuvottelujärjestömme YTN:n vuosittaisessa raportissa on todettu meriittikorotuksen saavien osuuden laskevan yli 40-vuotiailla. Koska jäsenistämme vain pieni osa saa meriittikorotuksia, turvaavat yleiskorotukset jäsentemme ostovoimaa.

Yleiskorotuksen merkitys

​​Yleiskorotuksella tarkoitetaan työehtosopimuksella sovittavaa palkankorotusosaa, joka nostaa kaikkien kyseisen työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkkoja. Mikäli työsuhteessa ei noudateta työehtosopimusta, ei yleiskorotuksia automaattisesti makseta. Toki työnantaja voi halutessaan sen maksaa tai muutoin korottaa palkkoja.

Yleiskorotus on tärkeä väline, kun halutaan turvata palkansaajien ansiokehitys ja ostovoiman säilyminen esimerkiksi hintojen tai verojen noususta huolimatta. Jos yleiskorotusta tai edes henkilökohtaista palkankorotusta ei saisi, reaaliansiot alkaisivat laskea, vaikka palkka näennäisesti pysyisi muuttumattomana.

Palkankorotusten historia - yleiskorotuksen ja paikallisen erän suhde

Aikaisemmin palkkoja korotettiin vain yleiskorotuksella ja vielä viime vuosituhannen loppupuoliskolla yleiskorotus oli yleisin ratkaisu. 90-luvulla palkkaratkaisuissa sovittiin paikallisia eriä ja lisäksi useita nais- ja matalapalkkaeriä. Paikalliset erät yleistyivät 2000- luvulta alkaen ja nyt tultaessa 2020-luvulle on paikallisen erän osuus palkankorotuksesta noussut alun murto-osasta jopa n. 50 % tasolle. Toki vielä löytyy niitäkin aloja, joilla palkkaratkaisuna käytetään kaikille jaettavaa yleiskorotusta. 

Tällä hetkellä trendinä onkin, että työnantajat useilla aloilla haluaisivat päästä kokonaan eroon yleiskorotuksesta ja jakaa vain paikallista erää. Mieluiten vielä niin, että pakollista korotustasoa ei paikallisen erän suhteen ole määritelty. Tämä oli mm. teknologiateollisuuden neuvotteluissa ylempien toimihenkilöiden osalta kiistana viimeiseen hetkeen asti. Paikallisten erien osalta on kuitenkin vielä paljon parannettavaa sen suhteen, miten läpinäkyvillä ja reiluilla kriteereillä paikallinen jako henkilöstön näkökulmasta tehdään sekä annetaanko luottamusmiehelle riittävät tiedot jakamisen perusteista ja erän saaneista. Lisäksi mahdollisten tasoltaan avoimien ratkaisujen tulisi olla riittäviä pitämään huolta ostovoiman säilymisestä.

Palkankorotukset vuonna 2022

Käynnissä olevalla työehtosopimusten neuvottelukierroksella neuvottelujärjestömme YTN teki historiaa olemalla ns. päänavaaja, eli tehden koko neuvottelukierroksen ensimmäisen työehtosopimuksen teknologiateollisuuden aloilla. Ratkaisu saavutettiin neuvottelemalla. Työnantajapuolen toiveena olisi ollut, että yrityksissä palkankorotuksista sovitaan paikallisesti eikä yleiskorotusta olisi. Saavutetussa ratkaisussa keskeistä onkin, että yleiskorotus saatiin turvattua. 

Palkankorotuksiksi teknologiateollisuuden aloilla sovittiin 0,9% yleiskorotus, joka maksetaan kaikille työehtosopimuksen piirissä oleville, sekä 0,9% erä, jonka jakamistavasta työnantaja päättää. Tradenomin keskipalkalla 3916 euroa (2020) laskettuna, merkitsee 1,8 prosentin palkankorotus 70,49 euron kuukausipalkan korotusta, josta yleiskorotuksen osuus on puolet. Yrityksissä voidaan kuitenkin paikallisesti sopia toisenlaisista korotuksista. Osalla yrityksistä menee pandemiasta huolimatta hyvin, joten odotettavissa voi olla myös suurempia palkankorotusprosentteja. Monella alalla neuvottelut ovat nyt käynnissä, ja kevään mittaan nähdään, minkälainen ratkaisu esimerkiksi rahoitusalalle tai julkiselle sektorille syntyy.

Jenni Lakso

Erityisasiantuntija, teknologiateollisuus ja taloushallintoala, luottamusmiestoiminta

050 321 8982

jenni.lakso@tradenomi.fi

Julia Lauren

Erityisasiantuntija, tieto- ja vakuutusala

050 376 2240

julia.lauren@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Vaakakupissa työrauha ja ihmisoikeudet - Hallituksen tavoite työtaisteluoikeuden rajoittamisesta uhkaa perusoikeuksia

On tärkeää tiedostaa, että poliittiset työtaistelut kohdistuvat aina tiettyihin hallituksen suunnittelemiin muutoksiin, eivät itse hallitukseen. Työtaistelu on painostuskeino, jota käytetään esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden aikana edellisen työehtosopimuksen päättymisen jälkeen, jos sopimukseen ei päästä. Työtaistelukeinoja ovat esimerkiksi työnseisaus eli lakko, ylityö- ja vuorovaihtokieltokielto sekä ulosmarssi. Hallitusohjelmasta löytyy kolme työtaisteluita koskevaa esitystä, joita hallitus pyrkii edistämään. Muutoksen kohteena ovat poliittiset työtaistelut, myötätuntotyötaistelut ja laittomat työtaistelut.

Lue lisää

Aikuiskoulutustuki ei ole rikki - tradenomeilta täystyrmäys tuen lakkauttamiselle

Valtaosa jäsenistämme vastustaa hallituksen esitystä aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. On tärkeää, että aikuiskoulutustuen tilalle on olemassa uusi tukimuoto ennen nykyisen aikuiskoulutustuen lakkauttamista.

Lue lisää

Artikkeli: YTN katsoo tulevaan – Edunvalvonnan perusteet pysyvät, vaikka keinot muuttuvat

YTN on puolustanut ylempien toimihenkilöiden etuja 50 vuotta, ja työlle on tilausta tulevaisuudessakin.

Lue lisää

Palkaton sairauslomapäivä ei ole kenenkään etu

Suomen hallitus on muuttamassa lakia siten, että ensimmäinen sairauslomapäivä olisi palkaton. Ainoana poikkeuksena olisi tilanne, jossa sairausloma kestää vähintään viisi päivää tai sen syy on työtapaturma tai ammattitauti. Muutos tarkoittaisi, että yhä useampi tekisi töitä sairaana.

Lue lisää

Määräaikainen työsuhde – avain työllistämisen ongelmiin vai jotain ihan muuta?

Hallitusohjelman mukainen työlainsäädännön muutos mahdollistaisi määräaikaisten työsuhteiden solmimisen vuodeksi ilman perustetta. Asiantuntijamme esittää huolensa määräaikaisten työsuhteiden lisääntymisestä. Määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen vaikeuttaisi työllistymistä, heikentäisi palkkakehitysmahdollisuuksia ja lisäisi työhyvinvoinnin ongelmia.

Lue lisää