Suomen hallitus on muuttamassa lakia siten, että ensimmäinen sairauslomapäivä olisi palkaton. Ainoana poikkeuksena olisi tilanne, jossa sairausloma kestää vähintään viisi päivää tai sen syy on työtapaturma tai ammattitauti.

Ensimmäisen sairauslomapäivän palkka työehtosopimuksesta riippuvainen?

Hallitus on puolustanut omaa esitystään sillä, että työehtosopimuksilla on mahdollista sopia ensimmäisen sairauspäivän palkallisuudesta myös jatkossa. Asiassa jää huomioimatta, että kaikilla aloilla ei ole työehtosopimusta tai se ei kosketa kaikkia henkilöstöryhmiä. Kun tätä pohditaan tradenomin työelämän näkökulmasta, voi työehtosopimuksettomuuteen törmätä esimerkiksi työskennellessään liikkeenjohdon konsultoinnin parissa, mainostoimistossa, tilintarkastusalalla tai kaupan alalla asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä.

Työehtosopimuksen sanotaan suojaavan lakimuutokselta, mutta miksi hallitus haluaisi säätää lain, joka ei vaikuttaisi laajemmin työelämään. Todennäköistä onkin, että seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa työnantajat tuovat neuvottelupöytään esityksen ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuudesta. Tällöin riskinä on, että yhä useammalla alalla edes työehtosopimus ei takaa ensimmäisen sairauspäivän palkkaa.

Jos laki tulee voimaan, voidaan siitä poiketa työpaikalla paikallisesti sopien.

On hyvä muistaa, että työnantaja voi maksaa palkkaa ensimmäiseltä sairauspäivältä myös työehtosopimuksettomilla aloilla, vaikka laki muuttuisi. Tästä voidaan sopia työpaikalla koko henkilöstöä koskien tai vaihtoehtoisesti asiasta on voitu sopia jokaisen omassa  työsopimuksessa. Asia kannattaakin ottaa puheeksi työpaikalla, jos laki tulee voimaan. 

Hallituksen esitys tarkoittaa, että yhä useampi tekee töitä sairaana

Kun palkatonta sairauslomapäivää pohtii asiantuntijatyön näkökulmasta, tuntuu ehdotus absurdilta. Moni tekee hyvää hyvyyttään jo nyt etätöitä puolikuntoisena. Ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus johtaisi mitä todennäköisimmin siihen, että töitä tehdään sairaana entistä enemmän. Pahimmillaan tämä voi johtaa lopulta pidempään sairauslomaan, kun työntekijä ei jää heti sairastuttuaan töistä pois, vaan sinnittelee ja oireet pääsevät pahenemaan. Tällöin ei 1-2 päivää toipumista enää riitäkään. Sairaana työskentely on myös omiaan lisäämään kuormitusta ja heikentää työstä palautumista.

Monen asiantuntijatyötä tekevän työpaikalla on käytössä mahdollisuus olla pois työstä omalla ilmoituksella. Jos työnantaja epäilee työntekijän olevan pois töistä ilman pätevää syytä, on työnantajalla jo nyt mahdollisuus velvoittaa työntekijä toimittamaan lääkärintodistus jokaisesta sairauslomapäivästä ja näin selvittää, onko työntekijän sairauslomaan pätevä syy. Sairauslomapäivien seurantaan on olemassa erilaisia työkaluja, kuten varhaisen välittämisen mallissa poissaolopäivien hälytysrajat, jotka voidaan säätää kutakin työpaikkaa palveleviksi.

Työnantaja voi jo nyt vaatia lääkärintodistuksen, jos epäilee, ettei sairauslomaan ole pätevää syytä.

On uskomatonta, miten nopeasti korona-aikojen opit unohtuvat - jatkossa työpaikoilla tullaan taas näkemään yskiviä ja aivastelevia kollegoita tartuttamassa kaikki muutkin. Harvalla on halua ja varaa sairastaa palkatta. Kuka tässä voittaa? Itse en ole sitä vielä keksinyt.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Paikallinen sopiminen murroksessa - hallituksen esitys uhkaa työntekijöiden etuja ja koko neuvottelujärjestelmää

Määräaikainen työsuhde – avain työllistämisen ongelmiin vai jotain ihan muuta?

Loman tarpeessa - Vuosiloma on työhyvinvointikysymys