Palkkapolitiikkaa ei voi tehdä järjestöpolitiikan näkökulmasta

Taannoin julkaistussa blogitekstissä Ammattiliitto Pro maalaa kuvan, jonka mukaan toimihenkilötehtävissä työskentelevät tradenomit ja insinöörit saavuttavat työehtosopimusten mukaisten palkkausjärjestelmien kautta paremman ansiotason kuin työskennellessään ylempinä toimihenkilöinä. Väitettä ei kuulla ensimmäistä kertaa. Jälleen on todettava, että toimihenkilöiden edunvalvojalla menevät järjestöpoliittisen intressit osaamiseen perustuvien ansiokehityksen ja palkkapolitiikan kehittämisen edelle.

Elinkeinoelämän Keskusjärjestö EK:n mukaan ylempien toimihenkilöiden kuukausipalkka on selvästi korkeampi kuin toimihenkilötasolla työskentelevien. Sama käy ilmi vuotuisesta palkkatutkimuksestamme tradenomien osalta. Tähän vaikuttaa merkittävästi kahden eri henkilöstöryhmän työn sisältö ja vastuut. Ylemmät toimihenkilöt toimivat asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä ja niille on ominaista suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Toki on tilanteita, joissa työnantaja on siirtänyt henkilön perusteetta toimihenkilötehtävistä ylemmän toimihenkilön tehtäviin.

Suurin jarru osaamiseen perustuvaan palkkakehitykseen ovat nimenomaan toimihenkilötason työehtosopimusten kankeat palkkausjärjestelmät, jota harva uskaltaa ääneen myöntää - vaikka tämän he itsekin tietävät. Esimerkiksi nuorten tradenomien ansiokehityksen estävät työehtosopimusten vanhentuneet vaativuusluokat sekä tasot. Osaaminen, yksilökohtainen suoriutuminen ja työn laatu näkyvät näissä järjestelmissä hyvin vähän ja joillain toimialoilla ei ollenkaan. Nykyajan maailmassa on turha haikailla ikälisäjärjestelmien perään, kun palkka pitäisi määräytyä nimenomaan työn sisällön, osaamisen, vaativuuden ja tehokkuuden mukaan.

Toimihenkilötason työehtosopimusten kankeista palkkausjärjestelmistä kiinni pitäminen on johtanut tilanteeseen, jossa olemme menettäneet otteen yritysmaailman muualta hankkimista palkkausjärjestelmistä, joita ovat muun muassa Palkkavaaka ja HAY. Näitä pitäisi päästä kehittämään yhdessä työnantajan kanssa ja saada niistä läpinäkyvämpiä.

Jos tradenomit toimisivat siten kuin Pron blogissa kehotetaan, jäisi jäsentemme palkkapussi nyt ja tulevaisuudessa pienemmäksi. Eikä se ole tradenomien etujen mukaista ja vielä vähemmän jäsenten edunvalvontaa. Me myönnämme suoraan, että markkinat ovat määrittelemässä osaaville tekijöille hintaa - ja näin sen tulee ollakin.

Ylempien toimihenkilöiden palkkoja ei saada kohdilleen pelkästään työehtosopimusten palkkausjärjestelmien kautta. Tarvitaan nykyaikaisempia muotoja palkkakehityksen tueksi, kuten akavalaisten liittojen laadukkaat urapalvelut ja palkkaneuvonta. Kollektiivinen palkkaedunvalvonta on edelleen tärkeää, mutta yksilöitä ei voi myöskään unohtaa.

Vahvistimme viime keväänä uuden strategiamme, jota parhaillaan toteutamme. Strategiatyömme keskiössä oli työelämän tulevaisuus ja jäsentemme muuttuvat tarpeet. Digitalisaatio haastaa työelämää ja niin myös meitä. Tästä syystä kehitämme edunvalvontaa ja palvelujamme modernin maailman sekä jäsentemme vaatimuksiin parhaiten vastaavaksi. Tästä hyvä esimerkki on esityksemme työaikalain uudistamisesta, jossa on huomioitu asiantuntijatyötä tekevien tarpeet nyt ja tulevaisuudessa. Emme halua seisoa paikoillamme tai pitää väkisin kiinni vanhoista rakenteista. Tästä syystä tuhannet tradenomit ovat valinneet meidät työuransa luotettavaksi kumppaniksi.