Strategiatyö on dialogia
24.1.2023 | Työelämä

Tiedätkö, mitä organisaation strategia tarkoittaa sinun ja työsi kannalta? Jos et tiedä, et ole yksin: monilla työntekijöillä ei nimittäin ole käsitystä siitä, miten strategia liittyy heihin.
Teksti: Sanna Leskinen | Asiantuntija: Paula Kilpinen, KTT, liiketoimintajohtaja ja coach
Työntekijät on kutsuttu yrityksen auditorioon. Tunnelma on jännittynyt, sillä valkokankaalle heijastetaan organisaation uusi strategia. Johto aloittaa esityksen, mutta auditorion pehmeässä nojatuolissa alkaa pian haukotuttaa. Strategiaesityksen asioilla ei tunnu olevan mitään tekemistä oman työn arjen kanssa. Kuulostaako tilanne tutulle?

– Organisaatioissa ajatellaan usein, että kun strategia on valmis ja sen pohjalta laaditaan tiimi- tai henkilökohtaiset tavoitteet, niin strategia jalkautuu. Silloin unohdetaan, että strategia ei tee mitään, ihmiset tekevät, sanoo Paula Kilpinen. Hän on johdon neuvonantaja, yritysvalmentaja ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut omaan väitöskirjaansa pohjautuvan tietokirjan Inhimillinen strategia.
– Strategiatyö on pitkälti johdon ja hallituksen välinen projekti. Siihen ei yleensä osallisteta muita työntekijöitä. Ajatellaan, että strategia on valmis siinä vaiheessa, kun strategiset valinnat on tehty ja saatu powerpoint-esitys valmiiksi. Strategiaa laatiessa olemme niin kiinni kartan tekemisessä, että unohdamme, mikä maasto on.
”Strategiassa jäädään usein liikaa ylätasolle tai sitten strategia on niin kaukana tulevaisuudessa, että työntekijät eivät hahmota sitä”, Paula Kilpinen sanoo.
Toisinaan strategiaa laadittaessa on ajateltu lähinnä sijoittajia. Jos strategiatyöhön otettaisiin mukaan eri taustoista tulevia työntekijöitä, niin näkemykset voisivat olla parempia. Lisäksi strategia itsessään ei tee mitään, jos ihmiset eivät vie sitä käytäntöön.
– Strategiassa jäädään usein liikaa ylätasolle tai sitten strategia on niin kaukana tulevaisuudessa, että työntekijät eivät hahmota sitä.
Ensin jokaisen työntekijän pitäisi ymmärtää oma rooli strategiassa: mitä strategia tarkoittaa oman tehtävän ja osaamisen kannalta. Seuraava askel on sitoutua strategiaan tunnetasolla. Muuten voi käydä niin, että työntekijät palaavat tekemään samaa työtä ja samalla tavalla kuin aina aiemminkin.
Tunnetason kytkös vie strategiaa käytäntöön

Organisaatioiden strategiat sisältävät usein konsulttijargonia. Jo kielenkäyttö ja terminologia vieraannuttaa ihmiset strategiasta. Siksi he eivät koe strategiaa omakseen, tai luo siihen tunnetason kytköstä. Kuitenkin työntekijät saavat organisaation tuloksen aikaan ja tekevät muutoksen. Johdon pitää osata sanoittaa, mitä strategia tarkoittaa käytännön tekemisenä niin hyvin, että työntekijät tunnistavat itsensä strategiasta.
– Strategia kertoo siitä, mikä on iso kuva. Mitä me teemme, mitä emme tee, mikä on meidän suuntamme. Strategialla on siis iso rooli organisaatiokulttuurin rinnalla. Sen takia vastuu on kaikilla organisaatiossa.
”Edelläkävijäyritykset pyrkivät strategian inhimillistämiseen yksinkertaisesti siksi, että se on oikein ja vastuullista toimintaa.”
Lähijohtajilla tai esihenkilöillä on puolestaan tärkeä rooli, kun strategiaa lähdetään viemään henkilökohtaiselle tasolle. Parhaimmillaan esihenkilö ja hänen tiiminsä käyvät dialogia. Se ei onnistu niin, että kerrotaan, mitä tavoitteita strategia tarkoittaa työntekijän kannalta ja toivotaan, että hän itse ohjautuu niitä kohti.
Kun ihminen itse oivaltaa oman roolinsa strategiassa, niin silloin hän rakentaa tunnesiteen siihen. Lähijohtajan tehtävä on kertoa strategiasta ja kysyä oikeita kysymyksiä sen pohjalta. Esimerkiksi: Jos nämä ovat meidän strategiset painopistealueemme, niin mitä se sinun roolissasi tarkoittaa? Mitä sinun pitäisi osata? Miten sinun pitäisi muuttaa tapaasi tehdä työtä? Mitä tavoitteita voisit asettaa itsellesi? Mitkä ovat onnistumisen mittareita ja miten voit saavuttaa ne?
Oleellista on myös ymmärtää ihmisten unelmat, eli mitä he haluavat oppia ja millä tavalla he haluavat kokea osallisuutta.
– Kun ihmisten unelmat ja toiveet kohtaavat liiketoiminnan tarpeet, niin saamme ihmeitä aikaiseksi.
Elävän työelämän strategia

Jokaisen työntekijän pitäisi ymmärtää oma rooli strategiassa: mitä strategia tarkoittaa oman tehtävän ja osaamisen kannalta. Seuraava askel on sitoutua strategiaan tunnetasolla. Ilman tätä ihmiset toimivat, kuten ennenkin.
Kilpinen kehottaa pysähtymään työntekijöiden kanssa käytävien keskustelujen äärelle, kun uutta strategiaa lanseerataan. Hänen mukaansa se näkyy tuloksissa ja aikainvestointi voi tulla moninkertaisena takaisin.
– Jos työntekijät eivät ymmärrä strategiaa, niin organisaatiossa ei saada tavoiteltavaa muutosta aikaan. Silloin strategia jää kalvosetiksi, joka löytyy yrityksen intranetistä ja jota kukaan ei elä todeksi.
Kilpisen mukaan strategia lähtee elämään, kun työntekijät haluavat kehittää omaa osaamistaan ja toimia strategian mukaisesti. Se voi tarkoittaa asioiden tekemistä aivan eri tavalla kuin aiemmin.
– Näin voimme saada tuloksia aikaan ja työntekijät voivat paremmin.
Artikkeli on julkaistu Tradenomi-lehdessä 4/2022.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Epäasiallinen kohtelu työpaikoilla - tehdään siitä yhdessä loppu!
Epäiletkö työuupumusta? Ammattilaisen vinkit uupumuksen ensimerkkeihin
Lisää aiheesta: Työelämä

Tekoäly on tradenomin tukiäly
Tekoäly on tullut jäädäkseen ja vaikuttaa elämäämme kiihtyvällä tahdilla. Mutta millainen tekoäly tulee yleistymään? Tekoäly tulee haastamaan ja muuttamaan työelämää sekä tuo aivan uuden ulottuvuuden luovuudelle. Se tulee vaikuttamaan työtehtäviimme ja tapaamme tehdä työtä. Tutustu ja kokeile tekoälyä rohkeasti! Työpaikalla on tärkeä käydä keskustelua tekoälyn hyödyntämisen pelisäännöistä ja esimerkiksi tietoturvasta.

Akavan varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula: Hallituksen haaveena näyttää olevan työntekijän ikuinen koeaika
Määräaikaisten työsuhteiden lisääminen ja irtisanomiskynnyksen madaltaminen olisivat varsin radikaaleja muutoksia, joilla olisi kauaskantoisia vaikutuksia yksilön kiinnittymiseen työelämään ja perheen perustamiseen, arvioi Akavan varapuheenjohtaja, Tradenomiliiton edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.

Yhdenvertainen ja syrjimätön työelämä on jokaisen oikeus ja tehtävä!
Työpaikoilla laki pakottaa työnantajan edistämään yhdenvertaisuutta ja ehkäisemään syrjintää. Vähintään 30 hengen työpaikoillla yhdenvertaisuutta edistävät toimet kirjataan yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Vaikka työpaikoilla tehdään lakisääteistä työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi, myös työyhteisöjen tavassa puhua arvostavasti ja kunnioittavasti jokaikisestä ihmisestä on valtava merkitys. Jokaisen meistä on puututtava rohkeasti syrjivään puheeseen, käytökseen ja työpaikan toimintatapoihin.

Poliitikot välttelevät mielenterveysongelmien käsittelyä
Työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyssyillä hakevista jopa 38 prosenttia on alle 34-vuotiaita. Miksi tilannetta ei saada korjatuksi?

Lakko-oikeuden rajaaminen ei saa kannatusta
Lakko-oikeuden rajaamisen sijaan on syytä kääntää katse työelämän hyvinvointiin. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuosittain 11 miljardin euron kustannukset.