Tekoälyn hyödyntäminen johtamisessa, eli algoritminen johtaminen, lisääntyy ja yleistyy vauhdilla. Tekoälyn vaikutuksista asiantuntijatyön muutokseen on puhuttu jo pidempään, mutta on syytä käydä keskustelua myös siitä miten tekoäly muuttaa johtamista. Muutos on jo käynnissä. Säännöt, joilla tekoäly voi ottaa roolia asiantuntijatyön johtamisessa, on kuitenkin hyvin pitkälti vielä sopimatta.

Mitä tarkoittaa algoritminen johtaminen?

Algoritminen johtaminen tarkoittaa ihmisten perinteisesti tekemien johtamistehtävien ja päätösten automatisointia kokonaan tai osittain teknologioiden avulla.

Jo nyt tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi työvuorojen suunnittelussa. Alustataloutta (esimerkiksi Uber, Bolt, Wolt) ei käytännössä olisi olemassa ilman algoritmista johtamista, niin vahvasti se on osa kyseisten sovellusten automaattista toimintaa. Entä tekeekö Teams -sovellus sinulle suosituksia paremmasta työajan käytöstä? Myös se on osaltaan algoritmista johtamista. Algoritminen johtaminen on siis jo täällä, mutta tulevaisuudessa se tulee vielä lisääntymään. 

Pahimmillaan algoritmista johtamista on jo käytetty muualla maailmassa muun muassa työntekijöiden jatkuvaan tarkkailuun ja pisteyttämiseen. Valmisteilla ja suunnitelmissa on EU:n työelämän tekoälydirektiivi, joka tulisi selkeyttämään tekoälyn käyttämistä työelämässä – myös johtamisessa. Sen eteneminen on kuitenkin vielä auki, ja toki sen mukanaan tuoman sääntelyn voimaantulo kestäisi vielä vuosia.

Tekoäly toimii jo johtajana 

Tradenomit on mukana Haaga-Helian toteuttamassa ja Työsuojelurahaston rahoittamassa Kone johtajana -hankkeessa. Moni Tradenomien jäsen vastasi hankkeessa tehtyyn kyselyyn, jonka alustavat tulokset on julkaistu. 

Hankkeen kyselyselvityksessä 49 % vastaajista kokee kohdanneensa algoritmijohtamista työssään. Algoritmijohtaminen oli yleisempää isommissa työpaikoissa, ja nuoret suhtautuvat siihen positiivisemmin. Vastauksissa on nähtävissä varauksellisuutta muutokseen, vaikka samalla tiedostetaan muutoksen olevan käynnissä. Selvityksessä ihmispomo on suositumpi, mutta kone koettiin tasa-arvon kannalta oikeudenmukaisempana.

Vastaavasti OECD:n keväällä 2025 julkaiseman selvityksen mukaan jopa 74% työntekijöistä on jo nyt tavalla tai toisella algoritmisen johtamisen alaisuudessa. Tähän kyselyyn vastaajina olivat työnantajat. 

Näiden selvitysten perusteella työntekijöillä ja työnantajilla on samansuuntaiset, mutta kuitenkin erilaiset kokemukset algoritmisen johtamisen käytön laajuudesta ja määrästä.

Päätöksenteon läpinäkyvyyden parantamiseen on siis tarvetta, kun algoritmista johtamista otetaan työpaikoilla käyttöön. Tämä on näkökulma, jota Tradenomit haluaa asian tiimoilta erityisesti nostaa esiin. Läpinäkyvyys paranee, kun henkilöstön sitouttaminen huomioidaan johtamisen muutoksissa, ja esimerkiksi henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeus varmistetaan myös tekoälyyn liittyvissä päätöksissä. 

Parhaimmillaan tekoäly toimii johtamisen tukena ja luo parempaa johtamista.

Työ, ja sen ohella myös työn johtaminen, on kuitenkin aina muuttunut. Tekoälyn ei tule ottaa täyttä johtajan roolia työelämässä: vastuun päätöksistä on oltava jatkossakin ihmisillä. Parhaimmillaan tekoäly onkin johtamisen tukena ja luomassa parempaa johtamista.

Aiheesta keskusteltiin myös SuomiAreenalla hankkeen toteuttamassa keskustelutilaisuudessa: Koneet johtajina - kuka johtaa työelämässä? Tradenomeilta keskusteluun osallistui Tuomas Meriniemi. SuomiAreena keskustelun pääset katsomaan täältä. 

Blogin on kirjoittanut Tradenomien erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tekoäly tietotyössä – kaikki mukaan innostavaan yhteiskehittämiseen

Tekoäly käyttöön työpaikalla yhdessä keskustellen

Työnhaku ja urasuunnittelu tekoälyn avulla – esittelyssä tekoälyavusteiset uravalmentajat