Tradenomi, vallitseeko työpaikallasi avoin palkkakulttuuri?
30.9.2024 | Työelämä

Palkkapolitiikka – mitä se oikeastaan on? Onko jokaisella työnantajalla palkkapolitiikka?
Työnantajan palkkapolitiikan voidaan ajatella pitävän sisällään sekä palkoista keskustelemiseen ja neuvottelemiseen liittyvät työpaikan menettelytavat että palkanmääräytymiseen ja palkkakehitykseen vaikuttavat kriteerit. Monien työnantajien salamyhkäinen, puhumattomuuteen perustuva palkkakulttuuri on myös palkkapolitiikkaa. Nykyaikaiseen palkkakulttuuriin nämä elementit eivät kuitenkaan enää kuulu.
Henkilöstön intressinä on ymmärtää palkanmääräytymiseen ja palkkakehitykseen vaikuttavia periaatteita
Useimmiten henkilöstö kaipaa erityisesti työnantajan palkkapolitiikan avoimuutta. Monissa työpaikoissa palkkapolitiikan avoimuuden vaatimus liittyy ennen kaikkea siihen, että henkilöstö kaipaa palkkakeskustelujen käymiselle jonkinlaista toimintamallia sekä ylipäätään keskustelua palkkakehitykseen vaikuttavista asioista.
Palkka-avoimuuden edistämiseksi sekä lähiesihenkilöillä että ylemmällä johdolla tulisi olla osaamista ja halua käydä palkanmääräytymisen perusteita koskevaa keskustelua. Kokemus suuruudeltaan asianmukaisesta ja oikeudenmukaisin perustein määritellystä palkasta ei välttämättä synny siitä, että palkka olisi mahdollisimman korkea, vaan olennaista on ennen kaikkea palkanmääräytymisen perusteiden avoimuus. Parhaimmillaan työnantajan ääneenlausutun palkkapolitiikan tulisi olla sellainen, että se antaa tyydyttävät ja selkokieliset vastaukset niihin kysymyksiin, joita työntekijöillä on palkanmääräytymiseensä liittyen. Henkilöstön edustajana toimiva luottamusmies voi pyrkiä käymään työnantajan kanssa palkkapolitiikkaan ja palkkakulttuuriin liittyvää keskustelua ja kannustaa työnantajaa viestimään palkkapolitiikastaan selkeästi ja avoimesti tai jopa laatimaan henkilöstön käyttöön kirjallisen dokumentin, jossa palkanmääräytymiseen vaikuttavia periaatteita avataan.
Parhaimmillaan työnantajan palkkapolitiikan tulisi olla sellainen, että se antaa selkokieliset vastaukset niihin kysymyksiin, joita työntekijöillä on palkanmääräytymiseensä liittyen.
Yksilötasolla tärkeimmät kysymykset liittyvät siihen, millaista palkkakehitystä voi realistisesti omalla kohdallaan odottaa ja millaista ammatillista kehittymistä tai työsuoritusta palkankorotuksen saaminen juuri omissa tehtävissä edellyttää. Näistä keskustelemiselle myös yksilötasolla tulisi olla jokin luonteva foorumi ja keskustelujen käymisen tulisi olla säännöllistä.

Palkka-avoimuus ei vaadi palkkajulkisuutta
Joissain – toistaiseksi vielä harvalukuisissa – työpaikoissa on otettu askel pidemmälle ja ryhdytty noudattamaan palkkajulkisuutta, tarkoittaen sitä, että työpaikalla kaikki saavat tietoonsa kollegojen euromääräiset palkat. Palkkajulkisuuden voidaan katsoa vaikuttavan erityisesti siihen, että perusteettomia palkkaeroja ei pääse syntymään. Tavanomaiseen suomalaiseen palkkapolitiikkaan tottuneille työntekijöille henkilökohtaisten palkkojen julkituominen saattaa näyttäytyä huomattavan radikaalina menettelynä, jonka voidaan kokea myös loukkaavan työntekijöiden yksityisyyttä. Välimallin vaihtoehtojakin löytyy ja palkka-avoimuutta voi olla myös ilman täydellistä palkkajulkisuutta.
Palkka-avoimuutta ja työpaikan palkkakulttuuria voidaan kehittää työntekijöiden etua paremmin palvelevaksi yksinkertaisesti sillä, että palkoista keskustellaan enemmän ja useammin. Sekä työnantajan että työntekijöiden toiminnalla on tässä yhtälössä osansa. Täältä voit lukea ajatuksiani siitä, miten voit työntekijänä kehittää työpaikkasi palkkakulttuuria.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Miten työehtosopimus vaikuttaa palkkaukseen?
Näin neuvottelet itsellesi parempaa palkkaa
Palkkaneuvontamme auttaa palkkakeskusteluun valmistautumisessa.

Katriina Matinhelmi
Erityisasiantuntija, palkka- ja työttömyysturvaneuvonta
020 155 8807
palkkaneuvonta@tradenomi.fi
tyottomyysturva@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä

Tradenomi, oletko kiinnostunut tohtoriopinnoista?
Tradenomitutkinto antaa sinulle mahdollisuuden jatko-opintoihin aina tohtoritutkintoon asti. Ylempi korkeakoulututkinto, esimerkiksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) eli tradenomi (YAMK), antaa pohjan ja mahdollisuuden suorittaa tohtoritutkinto. Erityisasiantuntijamme Tuomas kertoo mikä on ammatillinen tohtoritutkinto.

Työelämä muuttuu vauhdilla - miksi vuosilomalaki laahaa perässä?
Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Samalla uudet sukupolvet haastavat perinteisiä käsityksiä työurasta. Vuosilomalaki on kuitenkin jämähtänyt vuosikymmenten taakse ja vaatii reipasta ravistelua, jotta se tukee työssäkäyvien hyvinvointia.

Miksi järjestäytymisestä halutaan rangaista?
Ammattiliiton jäsenmaksu kuittautuu helposti tulevan kauden palkankorotuksilla.

Tradenomit ja kansainvälinen edunvalvonta - EU ja paljon muuta
Suomalaisesta työelämää koskettavasta lainsäädännöstä merkittävä osa tulee Euroopan unionin valmistelun kautta. Siksikin oikea-aikainen ja vaikuttava edunvalvonta vaatii yhä tarkkaavaisempia toimia kansainvälisesti.

Työelämälähtöinen ammattikorkeakoulutus ei saa unohtua korkeakouluvisiossa
Työelämälähtöisyys on ammatillisen korkeakoulutuksen ytimessä, joka ei saa unohtua korkeakouluvision valmistelussa. Insinööriliiton, Tradenomien ja OAJ:n koulutuspolitiikan asiantuntijat ovat yhdessä valmistelleet listan asioista, jotka on muistettava korkeakouluvisiokeskustelussa.