Löydä ehdokkaasi
Esittelemme galleriassamme kunta- ja aluevaaleissa ehdolla olevat jäsenemme.
Tutustu ehdokkaisiin!Työllisyyspalveluiden uudistus on kunnille mahdollisuus
24.3.2025 | Työelämä
Uudet työllisyysalueet ovat merkittävä mahdollisuus parantaa ja kehittää työllistymispalveluja. Erityisesti tarvitaan korkeastikoulutetuille suunnattuja laadukkaita työllistämistoimia. Työllisyyspalveluiden kehittämisen ohessa on huolehdittava myös työllisyyspalveluiden henkilöstöstä.
Kunnanvaltuutetut valitsevat työllisyysalueiden johdon
Kuntavaaleissa valitaan päättäjät myös työllisyysalueiden johtoon. Työllisyyteen liittyvät palvelut olivat aiemmin TE-keskuksien vastuulla, mutta nyt tehtävää hoitavat työllisyysalueet. Päättäjät työllisyysalueiden johtoon valitaan tulevien kunnanvaltuustojen toimesta. On oleellista, että tähän vastuulliseen tehtävän nimetään päättäjiä, jotka ymmärtävät työllisyyspalveluiden merkityksen laajasti. Heiltä tulisi myös löytyä halua kehittää työllisyyspalveluita erityisesti korkeastikoulutettujen tarpeisiin ja huomioida hyvinvoivan henkilöstön merkitys toimivien palveluiden taustalla.
Kunnanvaltuutetut pääsevät nyt ensi kertaa vaikuttamaan työvoimapalveluihin.
TE-palvelujen uudistuksen tavoitteena on nopeampi työllistyminen
Suomessa toimii nyt 45 työllisyysaluetta, jotka aloittivat toimintansa tammikuun alussa. Suurin osa työllisyysalueista toimii niin sanotulla vastuukuntamallilla, jossa useampi kunta toimii yhdessä työllisyyspalveluiden toteuttajana ja yhdellä kunnista on vetovastuu. Lisäksi neljä kuntaa toteuttaa työvoimapalvelut itse, ja kahdella alueella malliksi on muodostunut kuntayhtymä.
Muutoksen tavoitteena oli koota työllisyyspalvelut, koulutuspalvelut ja elinkeinopalvelut yhteen, ja näin pystyä paremmin tukemaan nopeaa työllistymistä. Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisiin tarpeisiin kohdennettuja palveluja.
Kunnat voivat nyt kehittää palveluja omien kuntalaistensa ja alueelle sijoittuvien työnantajien tarpeisiin. Tukemalla yritystoimintaa kunta pystyy luomaan kasvua ja uusia innovaatioita. Työnhakijan näkökulmasta palvelujen asiakaslähtöisyys paranee, kun palvelut tuotetaan kuntien lähipalveluina. Samoin työnantajalla on nyt mahdollisuus tuoda paremmin omat osaajatarpeensa työllisyyspalveluiden tietoon.
Se, kykenevätkö kunnat hyödyntämään TE-palvelujen uudistuksen mahdollistaman kasvupotentiaalin riippuu kuinka hyvin työllisyyspalveluiden ja paikallisten työnantajien yhteistyö toimii. Valtiolta kuntiin siirtyneiden TE-palvelujen ammattilaisten motivaatio ja osaaminen on merkittävä tekijä, kun kehitetään uudistetun järjestelmän työllisyyspalveluja. Työllisyysalueiden saama rahoitus esimerkiksi tukityöllistämiseen on jatkossa aiempaa pienempi. Kuntien onkin päätettävä kuinka ne kohdentavat rajalliset voimavarat ja millä aktiivisilla keinoilla ne nopeuttavat työllistymistä.
Työvoimapalveluiden ammattilaisten työehdot turvattava
TE-palveluissa työskentelevien työehdot ovat aiemmin perustuneet valtion virkaehtosopimukseen, ja vanha palkkajärjestelmä on voimassa kesäkuun loppuun. Julkisen sektorin neuvottelujärjestömme JUKO on neuvotellut kuntatyönantajan kanssa siitä, miten työehdot jatkossa järjestetään. Työehtojen tulee vastata asiantuntijoiden toimenkuvaa, vaikka kunnilla on asiassa tietty määrä harkintavaltaa.
Kunnan uuden palkkausjärjestelmän on oltava oikeudenmukainen ja yhdenvertainen. Työvoimapalvelujen osaajat ovat valtiolla tottuneet monipaikkaiseen työskentelyyn ja ovat etätyössä tehokkaita. Joidenkin asiantuntijoiden työskentelypaikkakuntaankin saattaa tulla muutos työllisyysalueiden muodostamisen takia. Työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi onkin tärkeää, että asiantuntijoille tarjotaan edelleen mahdollisimman laajat etätyömahdollisuudet.
Lisäksi ratkaistavana on työaikamuoto. Kysymys kuuluu: säilyykö työaikana valtion 7 tuntia 15 minuuttia, vai tuleeko käyttöön yleistyöaika eli 7 tuntia 39 minuuttia?
Kestävän ja kehittyvän kunnan ja hyvinvointialueen luo hyvinvoiva tradenomi
Tutustu vaalitavoitteisiimme!
Harri Westerlund
Erityisasiantuntija, julkinen sektori, luottamusmiestoiminta
040 839 5909
harri.westerlund@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
Työelämä muuttuu arpapeliksi
Miten hallituksen työelämämuutokset vaikuttavat tradenomiin? Lue asiantuntijamme analyysi irtisanomissuojan heikentymisestä, määräaikaisuuksista ja ammattiliiton jäsenyyden merkityksestä muuttuvilla työmarkkinoilla.
Sukupuolten välinen selittämätön palkkaero piinaa suomalaista työelämää – mikä neuvoksi?
Sukupuolten välinen selittämätön palkkaero on tradenomien keskuudessa noin 8,4 prosenttia. Selittämätön palkkaero on yksi merkittävimpiä ongelmia tasa-arvon toteutumiselle työelämässä ja sillä on kauaskantoiset vaikutukset jopa eläkkeisiin. Siihen voidaan vaikuttaa muun muassa perhevapaiden tasaisemmalla jakautumisella, palkka avoimuudella ja palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanolla.
Tekoäly muuttaa työtä – edunvalvonnan pysyttävä kehityksen kyydissä
Tekoäly tulee muuttamaan etenkin tietopohjaista asiantuntijatyötä. Rutiinitehtävien siirtyminen tekoälylle haastaa miettimään, miten työt järjestetään fiksusti uudella tavalla.
Jäsenmaksun verovähennys poistuu vuonna 2026
Tradenomien jäsenyys on pieni investointi omaan työuraan, palkkakehitykseen sekä paremman työelämän saavuttamiseen kaikille tradenomeille. Vain 1,08 euroa päivässä!
Kotihoidontuki on kiintiöitävä
Kotihoidon tuki pitäisi kiintöidä samaan tapaan kuin vanhempainvapaat. Se edistäisi työelämän tasa-arvoa, tasaisempaa hoitovastuuta ja lapsen oikeutta molempiin vanhempiin.