Tradenomi Jerry Riipinen: ”Henkilöstön edustajan työ on merkityksellistä ja vaikuttavaa”

23.10.2023 | Uratarinat

Jerry Riipinen toimii Fennialla henkilöstön edustajana. Tehtävä on kasvattanut esihenkilöosaamista ja opettanut entistä parempia neuvottelutaitoja.

Kun henkilöstön asiat saa nostettua esiin haastavassa neuvottelutilanteessa, Fennialla henkilöstön edustajana toimiva Jerry Riipinen tuntee onnistuneensa.

– Parhaat hetket ovat niitä, kun olen saanut järjestettyä esimerkiksi jonkin merkittävän tapahtuman henkilöstölle, ja se on mennyt nappiin. Tai kun olen saanut vietyä henkilöstön asioita aidosti eteenpäin. Se tuntuu aina hyvältä ja merkitykselliseltä, Riipinen pohtii.

Riipinen työskentelee esihenkilönä Fennian yritysasiakaspalvelussa.

Työ on hektistä, eikä ylimääräisille lisätehtäville ole aina paljon aikaa. Henkilöstön edustajaksi hän päätyikin puolivahingossa.

– Aloitin Fennialla vuonna 2018 myyjänä ja etenin vuosien varrella esihenkilöksi. Olen aina halunnut oppia uutta ja haastaa itseäni. Esihenkilötehtävissä olen hoitanut sekä asiakkaita että omaa tiimiäni. Takana on myös useampi organisaatiomuutos, jotka olen käynyt läpi eri rooleissa, Riipinen kertoo.

Henkilöstön edustajan työ on merkityksellistä ja vaikuttavaa

Riipisen tiimiin kuuluu 15 henkilöä. Työhön on liittynyt paljon muutosjohtamista, joten ajatus henkilöstön edustajana toimimisesta ei tuntunut lopulta kovin vieraalta.

– Keskustelin kollegoiden kanssa, asetuin ehdolle ja tulin valituksi. En oikein tiennyt ennalta mitä odottaa, joten tehtävänkuva ja siihen kuuluvat velvollisuudet eivät lopulta yllättäneet, hän sanoo.

Kenties juuri siksi henkilöstön edustajan työ on tuntunut Riipisestä yllättävän merkitykselliseltä ja vaikuttavalta.

– Ainakaan vakuutus- ja finanssialalla asiantuntijatyötä tekevien ja esihenkilöiden asiat eivät ole kovin usein esillä neuvottelupöydissä. Olen huomannut, että henkilöstön edustajalle on iso tarve, sillä olen voinut toimia eräänlaisena tienraivaajana tässä asiassa.

Henkilöstön edustajana toimiminen tarjoaa näköalapaikan omaan alaan ja verkostoitumismahdollisuuksia

"Päädyin Fennialle töihin suoraan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Olin itse asiassa vaihto-oppilaana, kun osallistuin työhaastatteluun etänä. Työ imaisi mennessään, ja jäin sille tielle", Jerry Riipinen kertoo.

"Päädyin Fennialle töihin suoraan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Olin itse asiassa vaihto-oppilaana, kun osallistuin työhaastatteluun etänä. Työ imaisi mennessään, ja jäin sille tielle", Jerry Riipinen kertoo.

Riipisellä on takanaan noin 1,5 vuotta henkilöstön edustajana. Sinä aikana oppeja on ehtinyt kertyä varsin monesta asiasta.

– Ennen kaikkea tässä tulee verkostoiduttua valtavasti. Sitä kautta uskon, että tehtävä avaa sellaisiakin ovia työuralla, joita ei ole ollut aiemmin mahdollista avata. Lisäksi tehtävä on lisännyt näkemystä. Pääsen tällaisen roolin kautta seuraamaan oman toimialan liikehdintää ihan eri näkövinkkelistä, hän sanoo.

Riipisen mukaan uusien näkökantojen huomioiminen on tuonut myös varmuutta omaan työhön.

– Uskon, että pystyn hyödyntämään omaa esihenkilökokemustani tässä. Samalla omat neuvottelutaidot ovat karttuneet.

Henkilöstön edustajan työ kehittää esihenkilökokemusta

Riipinen sanoo olevansa henkilöstön edustajana ennen kaikkea sillanrakentaja, joka voi auttaa rakentamaan työpaikalle parempaa ja monialaisempaa keskustelukulttuuria.

– Vierastan sellaista ajatusta, että työnantaja ja työntekijä keskustelisivat vain omissa nurkkauksissaan.

Käytännössä henkilöstön edustajan tehtäviin kuuluu Riipisen mukaan yllättävän paljon keskusteluja esimerkiksi oman työpaikan HR:n kanssa.

– Koen olevani tässä eräänlainen konsultatiivinen esihenkilö, jolta kysytään näkemyksiä. Uskon, että henkilöstön edustajan työ onkin hyvä paikka hankkia ja kehittää esihenkilökokemusta, jos esihenkilötehtävät kiinnostavat.

Lisäksi apua saa tarvittaessa aina liitosta.

– Tukea on tarjolla paljon, sillä apua saa aina lakimiehistä erityisasiantuntijoihin. Yksin tässä tehtävässä ei tarvitse tarpoa. Toki tehtävässä auttaa alkuun se, että oma organisaatio, sen toimintatavat ja alan erityispiirteet ovat tuttuja, Riipinen sanoo.

Henkilöstön edustajana toimiminen ei vaadi paljon työaikaa "alle pari tuntia viikossa riittää"

Aikaa henkilöstön edustajan tehtäviin kuluu Riipisen mukaan yllättävän vähän.

– Viikossa käytän tähän noin 1–1,5 tuntia, muutosneuvottelutilanteissa toki huomattavasti enemmän. Toki jossain toisessa organisaatiossa työn määrä voi olla erilainen, Riipinen pohtii.

Riipinen asuu Jyväskylässä ja työskentelee nykyisin lähinnä etänä ja hybridimallilla Helsingin pääkonttorille. Myös henkilöstön edustajan tehtävät hoituvat suurimmaksi osin etätöinä.

– Jos oma työnkuva on sellainen, että se joustaa yhtään, henkilöstön edustajan tehtävät voivat tuoda siihen todella mielenkiintoisen lisän. On tosi hienoa päästä mukaan neuvottelemaan asioista, jotka ovat henkilöstölle aidosti tärkeitä, hän sanoo.

Teksti: Pi Mäkilä Kuvat: Miika Kainu

3 Nopeaa

1. Mitä taitoja henkilöstön edustajana toimiminen vaatii?

Tässä tehtävässä täytyy olla tarpeeksi rohkea, jotta uskaltaa ottaa kantaa. Myös omiin kykyihin täytyy luottaa. Uteliasuudesta ja siitä, että haluaa oppia uutta, on hyötyä. Omien valmiuksien pitää olla kunnossa, ja lisäksi työssä auttaa, jos löytyy aitoa paloa auttaa kollegoita työyhteisössä. Kaikkien tuntema kaveri ei kuitenkaan tarvitse olla. Uskon, että on hyväkin asia, jos henkilöstön edustaja on neutraali eikä herätä kauheasti ajatuksia työyhteisössä.

2. Mitä teet vapaa-ajalla?

Muutin Jyväskylään vuodenvaihteessa, joten olen tutustunut täällä uusiin paikkoihin ja viettänyt aikaa kavereiden kanssa. Pyöräilen ja ulkoilen paljon, ja Keski-Suomessa kun ollaan, vettäkin on koko ajan lähellä ja sen äärellä tulee liikuttua paljon.

3. Miksi halusit henkilöstön edustajaksi?

Olen aina halunnut oppia uutta ja haastaa itseäni. Esihenkilötehtävissä olen hoitanut sekä asiakkaita että omaa tiimiäni, joten tämä tuntui luontevalta askeleelta.


Henkilöstön edustaja on työntekijän tuki ja turva

Henkilöstön edustajan tehtävänä on toimia henkilöstön tukena ja viedä henkilöstön asioita eteenpäin.

– Yleisimmät asiat, jotka henkilöstön edustajia mietityttävät, ovat muutosneuvotteluihin liittyvät seikat, kuten se, millaisia tietoja he tarvitsevat tai ovat oikeutettuja pyytämään työnantajalta, tai miten asioista saa viestiä edustettaville. Työsuojelun puolelta nousevat taas jaksamiseen liittyvät asiat, kuten se, miten työsuojeluvaltuutettu voi edistää varhaisen välittämisen mallin käyttöönottoa työpaikalla, sanoo Tradenomien asiantuntija Jenni Lakso.

Käytännössä henkilöstön edustaja on kattotermi, jolla tarkoitetaan sekä työehtosopimuksien mukaan valittuja luottamusmiehiä, luottamushenkilöitä että lainsäädännön perusteella valittuja luottamusvaltuutettuja ja työsuojeluvaltuutettuja. Yleisimmin edustaja valitaan vaalien kautta.

– Jos ehdokkaita on vain yksi, vaalit ovat sopuvaalit, täsmentää Lakso.

Tradenomit tarjoaa henkilöstön edustajille monenlaista tukea. Tarjolla on sekä sparrausapua että juristien apua, jota kannattaa hyödyntää matalalla kynnyksellä aina tarvittaessa – esimerkiksi silloin, kun muutosneuvottelut tulevat vastaan ensimmäisen kerran.

– Meiltä saa sparrausapua akuuteissa tapauksissa, mutta yhteydessä kannattaa olla silloinkin, jos mielessä on pienempiä pulmia. Kaikkea saa kysyä, olemme täällä sitä varten, Lakso painottaa.

Lisäksi Tradenomit järjestää henkilöstön edustajille pari kertaa vuodessa tapahtumia, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita.

– Nämä tapahtumat toimivat samalla verkostoitumistilaisuuksina, Lakso kertoo.

Jos sinulla heräsi kysyttävää henkilöstön edustajan tehtävistä tai vaaleista, ota rohkeasti yhteyttä asiantuntijaamme Jenni Laksoon: 050 321 8982, jenni.lakso@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Uratarinat

Vuoden tradenomi Auri Vainio "on rohkeutta sanoa, jos ei ymmärrä"

Vuoden Tradenomi, IPR University Centerin toiminnanjohtaja Auri Vainio on oppinut pitämään langat käsissään. Lue Aurin uratarina!

Lue lisää

Tradenomi Christa Kivinen siirtyi unelmatöihin viisikymppisenä

Nordean henkilöstöhallinnossa työskentelevä Christa Kivinen aloitti tradenomiopinnot viisikymppisenä. Rohkeus kannatti, sillä uusi tutkinto mahdollisti siirtymisen unelma-ammattiin.

Lue lisää

Opiskelu Suomessa oli hyvä päätös

Ilya Lebedev ei ikinä ollut ajatellut opiskelevansa ulkomailla. Kouluaikainen opintomatka Rovaniemelle ja lapsuudenystävän lähtö Lapin ammattikorkeakouluun muuttivat Murmanskissa kasvaneen nuoren miehen ajatukset. Tradenomiksi keväällä valmistunut Lebedev on nyt päättänyt jäädä Suomeen.

Lue lisää

Tradenomi Joonas Hallman löysi lopulta aidosti merkityksellisen työpaikan

Puolustuskiinteistöjen asiakaspäällikkö Joonas Hallman tietää, että omaan visioon ja ammattitaitoon luottaminen kannattaa. Merkityksellinen työpaikka löytyi lopulta kiinteistöalalta, vaikka niin ei pitänyt käydä.

Lue lisää

Tradenomi Pauliina Siimelälle myymisen taito tuli synnyinlahjana

Myynnin kouluttajana työskentelevällä Pauliina Siimelällä on myyntityö niin lujasti verissä, että myyntiä tulee tehtyä omaksi iloksi myös vapaa-ajalla. Vaikka myynti vetää puoleensa, Siimelä tietää, ettei se ole aina helppoa. Lue tradenomin uratarina.

Lue lisää