Työehtosopimusneuvotteluiden ABC
14.6.2024 | Työelämä

Mitä kaikkea työehtosopimus työsuhteessa sanelee? Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että työsuhteen ehdot eivät aina perustu lakiin vaan niistä sovitaan työehtosopimusneuvotteluissa.
Työehtosopimus takaa työntekijälle enemmän kuin laki
Suomessa työntekijän turvana ja työsuhteen ehtojen perustana on useampi laki, näistä ehkäpä tärkeimpinä työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Lakien sisältö ei vielä takaa työntekijöille monia tuttuja etuja, kuten esimerkiksi lomarahaa.
Lomaraha, joka on kesällä maksettava (tai vapaaksi vaihdettava) puolen kuun korvaus, ei perustu vuosilomalakiin vaan työehtosopimuksiin. Työsopimuslaissa määritellään myös oikeus sairaan lapsen hoitamiseen ja vanhempainvapaaseen, mutta palkattomina.
Työnantajalla ei siis pelkän lain perusteella ole velvollisuutta maksaa palkkaa esimerkiksi vanhempainvapaan ajalta, vaan palkallisuudesta on sovittu työehtosopimuksessa.
Myöskään pidempää palkallista sairauslomaa ei löydy työsopimuslaista, vaan siellä mainitaan ainoastaan palkanmaksu sairastumispäivältä ja tätä seuranneelta yhdeksältä arkipäivältä.
Aloilla, joilla työehtosopimusta ei ole (ns. sopimukseton ala), edellä mainittujen etujen saaminen perustuu puhtaasti työnantajan hyväntahtoisuuteen. Ja kokemusta on siitäkin, kun esimerkiksi palkkojen yleiskorotuksia ei sopimuksettomilla aloilla ole maksettu ollenkaan.

Harva työsuhteen ehto on itsestäänselvyys
Työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä sovitaan aina myös uuden työehtosopimuksen voimassaolo, jonka jälkeen ollaan jälleen uusien neuvotteluiden edessä.
Neuvotteluissa ovat auki kaikki aiemman työehtosopimuksen sisältämät asiat eli vanhasta työehtosopimuksesta ei siirry sellaisenaan mitään uuteen ilman neuvottelemista.
Monet työsuhteen selvinä pidetyt ja työntekijöille edulliset ehdot neuvotellaan uusiksi jokaisen työehtosopimuksen yhteydessä. Tänäkin keväänä joillakin aloilla käydään neuvotteluja siitä, maksetaanko jatkossa lomarahaa tai palkkaa perhevapaiden ajalta. Myös kaikille yleiskorotuksena maksettavista palkankorotuksista sovitaan yleensä neuvotteluissa.
Mitä tapahtuu jos työehtosopimusta ei synny?
Mikäli ratkaisua uudesta työehtosopimuksesta ei saada aikaan, edellisen sopimuksen voimassaoloajan päättyessä saattavat olla edessä työtaistelutoimet. Näitä toimia voivat olla esimerkiksi ylityökielto tai lakko. Työehtosopimuksissa on yleensä sovittu työrauhasta, joka takaa sen, että työehtosopimukseen (työntekijöiden työsuhteen ehtoihin) kohdistuvat lakot eivät ole mahdollisia työehtosopimuksen voimassaolon aikana. Työehtosopimuksen päätyttyä sen voimassaolo jatkuu kuitenkin niin sanotulla jälkivaikutuksella, kunnes uusi ratkaisu saadaan aikaan.
Ensisijaisesti ratkaisuun pyritään sopimusteitse, mutta joskus painostustoimet ovat tarpeen neuvottelujen vauhdittamiseksi. Lakko on äärimmäinen keino ja tuolloin tarvitaan kaikkien alalla työskentelevien osallistumista ja tukea.
Kuka edustaa tradenomeja TES-neuvotteluissa?
Tradenomien etuja ajetaan akavalaisten neuvottelujärjestöjen kautta, joiden toimintaan osallistuu toimistomme asiantuntijoita sekä jäseniämme, jotka toimivat henkilöstöedustajina eri aloilla.
Yksityisellä sektorilla työskenteleviä tradenomeja ja muita akavalaisia neuvotteluissa edustaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Julkisella sektorilla akavalaisten sopijaosapuolena toimii Julkisalan korkeakoulutetut JUKO.
Lue lisää työehtosopimuksista:
Miten työehtosopimus vaikuttaa palkkaukseen? >>
Työehtosopimus takaa palkan myös perhevapaan tai sairauden aikana >>
Miten saan tietoa neuvotteluista?
Muista tarkistaa, että omat työpaikka- ja yhteystietosi ovat ajan tasalla jäsenrekisterissämme. Kerromme neuvottelutilanteesta uutiskirjein, jotka lähetetään kyseisellä alalla työskenteleville jäsenille.
Meille voi myös aina laittaa sähköpostia tai soittaa, jos jokin neuvotteluissa askarruttaa. Toimistollamme yksityisen sektorin neuvotteluihin liittyen kysymyksiin vastaavat Joonas Kopra, Julia Lauren ja Jenni Lakso, julkisen sektorin osalta Harri Westerlund. Asiantuntijoidemme yhteystiedot löydät täältä.
Pidä huoli, että etusi tulevat ajetuksi työehtosopimusneuvotteluissa:

Joonas Kopra
Erityisasiantuntija, finanssi- ja ICT-ala
050 407 4876
joonas.kopra@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä

Tradenomi, oletko kiinnostunut tohtoriopinnoista?
Tradenomitutkinto antaa sinulle mahdollisuuden jatko-opintoihin aina tohtoritutkintoon asti. Ylempi korkeakoulututkinto, esimerkiksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) eli tradenomi (YAMK), antaa pohjan ja mahdollisuuden suorittaa tohtoritutkinto. Erityisasiantuntijamme Tuomas kertoo mikä on ammatillinen tohtoritutkinto.

Työelämä muuttuu vauhdilla - miksi vuosilomalaki laahaa perässä?
Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Samalla uudet sukupolvet haastavat perinteisiä käsityksiä työurasta. Vuosilomalaki on kuitenkin jämähtänyt vuosikymmenten taakse ja vaatii reipasta ravistelua, jotta se tukee työssäkäyvien hyvinvointia.

Miksi järjestäytymisestä halutaan rangaista?
Ammattiliiton jäsenmaksu kuittautuu helposti tulevan kauden palkankorotuksilla.

Tradenomit ja kansainvälinen edunvalvonta - EU ja paljon muuta
Suomalaisesta työelämää koskettavasta lainsäädännöstä merkittävä osa tulee Euroopan unionin valmistelun kautta. Siksikin oikea-aikainen ja vaikuttava edunvalvonta vaatii yhä tarkkaavaisempia toimia kansainvälisesti.

Työelämälähtöinen ammattikorkeakoulutus ei saa unohtua korkeakouluvisiossa
Työelämälähtöisyys on ammatillisen korkeakoulutuksen ytimessä, joka ei saa unohtua korkeakouluvision valmistelussa. Insinööriliiton, Tradenomien ja OAJ:n koulutuspolitiikan asiantuntijat ovat yhdessä valmistelleet listan asioista, jotka on muistettava korkeakouluvisiokeskustelussa.