Mitä perhevapaauudistus tarkoittaa käytännössä?
2.12.2022 | Työelämä
Elokuun alusta voimaan tuli perhevapaauudistus, jolla pyritään vahvistamaan tasa-arvoa työelämässä jakamalla perhevapaita ja hoivavastuuta tasaisemmin vanhempien kesken. Uudistuksella tavoitellaan sukupuolten välisten palkkaerojen pienenemistä ja yhtäläistä urakehitystä sukupuolten välillä.
Perhevapaat ovat tähän asti jakautuneet äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaisiin. Uudistuksen myötä äitiys- ja isyysvapaa poistuvat. Sen sijaan molemmat vanhemmat ovat oikeutettuja 160 arkipäivän pituiseen vanhempainvapaaseen. Tämän lisäksi lapsen synnyttävä vanhempi on oikeutettu 40 arkipäivän pituiseen raskausvapaaseen. Vapaita on mahdollista pitää entistä useammassa jaksossa ja jaksot voivat olla lyhyitä tai pitkiä.
Perhevapaa voi olla palkallista tai palkatonta
Työ- ja virkaehtosopimuksilla sovitaan, miltä ajalta perhevapaat ovat palkallisia. Tyypillisesti äidin palkallisen vapaan pituus on ollut kolme kuukautta, isän useimmiten viikon. Palkallisten jaksojen pituudella on merkitystä, koska palkallinen vanhempainvapaa kannustaa vapaiden pitämiseen. Perhevapaauudistuksen myötä palkalliset kaudet kaipaavat päivittämistä.
Yliopisto- ja kunta-aloilla työ- ja virkaehtosopimuksissa tasa-arvoiset vanhempainvapaat saatiin toteutettua jo keväällä: 40 päivän palkallinen raskausvapaa sekä molemmille vanhemmille 32 päivän palkallinen vanhempainvapaa. Tavoitteenamme on, että kaikkiin työ- ja virkaehtosopimuksiin saadaan käynnissä olevalla neuvottelukierroksella tasa-arvoiset palkalliset vanhempainvapaat. Tämä tarkoittaa ei-synnyttävän vanhemman, useimmiten isän, palkallisen vapaan pidentämistä.

Perhevapaauudistus toi joustoa - mitä kannattaa huomioida työpaikalla?
Perhevapaauudistus lisäsi perhevapaiden joustoja. Työpaikoilla olisi hyvä keskustella joustoihin liittyvistä yhdenvertaisista käytännöistä, jotta vältytään epäoikeudenmukaisuuden kokemuksilta. Vaikka raameista sovitaan työnantajan kanssa, on jokaisen vielä itse keskusteltava asioista työnantajan kanssa niiden tullessa ajankohtaiseksi omalla kohdalla.
Raskausrahakauden aloitus
- Raskausrahakauden voi aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua aikaa. Jos sopimukseen asiasta ei työntekijän ja työnantajan välillä päästä, alkaa vapaa 30 päivää ennen laskettua aikaa.
- Työpaikoilla voidaan ottaa käytännöksi, että työntekijä voi aloittaa vapaan ilmoittamanaan ajankohtana, ellei ole työstä johtuvaa perustetta tehdä toisin.
Osa-aikainen vanhempainvapaa
- Osa-aikaisesta vanhempainvapaasta kieltäytyessään työnantajan on perusteltava asia kirjallisesti.
- Voidaan päättää lähtökohdaksi, että osa-aikaiseen vanhempainvapaaseen suhtaudutaan myönteisesti, ellei ole selkeää, työstä johtuvaa perustetta kieltäytyä siitä.
Vanhempainvapaan pitäminen osissa
- Työsopimuslain mukaan saman kalenterivuoden aikana on mahdollista pitää vanhempainvapaata enintään neljä jaksoa, jotka ovat vähintään 12 päivää.
- Työpaikalla on hyvä pohtia periaatteita siihen, onko työntekijän mahdollista pitää enemmän tai lyhyempiä jaksoja.
Työpaikalla on samassa yhteydessä hyvä käydä keskustelua siitä, minkä pituisiin poissaoloihin palkataan sijainen tai miten työt järjestellään, jos sijaista ei ole. Syytä on myös tarkistaa, ovatko työpaikalla perhevapaista käytettävät nimikkeet ajan tasalla ja kaipaako työyhteisön kehittämissuunnitelma tai tasa-arvosuunnitelma päivittämistä. Esiin voi nostaa myös sen, miten työpaikalla kannustetaan molempia vanhempia pitämään perhevapaita ja tuetaan niiden pitämistä sukupuolesta riippumatta. Perhevapaiden palkallisuudesta sovitaan tyypillisesti työehtosopimuksin, mutta mikään ei estä luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua sopimaan palkallisista perhevapaista paremmin paikallisesti työnantajan kanssa.
Perhevapaauudistus ei itsessään vielä takaa muutosta, vaan siihen vaaditaan myös asennemuutosta ja tekoja työelämässä. Me Tradenomeissa viemme muutosta eteenpäin työehtosopimuksissa ja työelämässä. Haastamme sinutkin mukaan muutokseen!
Blogiteksti: Julia Lauren
Sinua voisi kiinnostaa myös
Julia Lauren
Erityisasiantuntija, tieto- ja vakuutusala
050 376 2240
julia.lauren@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
Osa-aikainen opintovapaa osaamisen kehittämisen mahdollistajaksi
Opintovapaata on mahdollista saada kokoaikaisena, mutta voinko hakea osa-aikaista opintovapaata? Haluamme helpottaa osaamisen kehittämistä työn ohessa. Lue ehdotuksemme!
Osaaminen nousuun tutkinnon arvon verovähennysoikeuden avulla
Haluamme turvata koulutustason nousun ja mahdollisuuden kehittää omaa osaamista työn ohessa. Yksi tapa olisi verovähennysporkkana korkeakoulututkinnon suorittajille.
Arvot: johtamisen perustavanlaatuinen työkalu
Arvot ovat johtamisen ja työyhteisön kehittämisen kova ydin. Opi, kuinka teet organisaatiosi arvot todellisiksi työkaluiksi, etkä vain tyhjiksi sanoiksi – ne ohjaavat päätöksentekoa ja sitouttavat ihmiset arjessa. Saat konkreettiset vinkit arvojen sanallistamiseen, todeksi elämiseen ja hyödyntämiseen rekrytoinnissa asti.
Akava ja Arene: Ammattikorkeakoulujen asemaa pitää vahvistaa osana korkeakoulujärjestelmää
Suomessa valmistellaan uutta visiota korkeakoulutukselle ja tutkimukselle. Akava ja Arene muistuttavat ammattikorkeakoulujen tärkeydestä yhteiskunnalle, korkeakoulutuksen kehittämiselle, maan elinvoimaisuudelle, talous- ja tuottavuuskasvulle sekä koulutuksen tasa-arvolle.
Määräaikaisten työsopimusten helpottaminen osuu pahimpaan mahdolliseen aikaan
Vuoden 2026 alusta alkaen työnantajat voivat solmia perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, jos hallituksen suunnitelma toteutuu aikataulussa. Nykyisessä taloustilanteessa epävarmuuden lisääntyminen voi vähentää kulutusta ja heikentää kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen.