Mitä perhevapaauudistus tarkoittaa käytännössä?
2.12.2022 | Työelämä

Elokuun alusta voimaan tuli perhevapaauudistus, jolla pyritään vahvistamaan tasa-arvoa työelämässä jakamalla perhevapaita ja hoivavastuuta tasaisemmin vanhempien kesken. Uudistuksella tavoitellaan sukupuolten välisten palkkaerojen pienenemistä ja yhtäläistä urakehitystä sukupuolten välillä.
Perhevapaat ovat tähän asti jakautuneet äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaisiin. Uudistuksen myötä äitiys- ja isyysvapaa poistuvat. Sen sijaan molemmat vanhemmat ovat oikeutettuja 160 arkipäivän pituiseen vanhempainvapaaseen. Tämän lisäksi lapsen synnyttävä vanhempi on oikeutettu 40 arkipäivän pituiseen raskausvapaaseen. Vapaita on mahdollista pitää entistä useammassa jaksossa ja jaksot voivat olla lyhyitä tai pitkiä.
Perhevapaa voi olla palkallista tai palkatonta
Työ- ja virkaehtosopimuksilla sovitaan, miltä ajalta perhevapaat ovat palkallisia. Tyypillisesti äidin palkallisen vapaan pituus on ollut kolme kuukautta, isän useimmiten viikon. Palkallisten jaksojen pituudella on merkitystä, koska palkallinen vanhempainvapaa kannustaa vapaiden pitämiseen. Perhevapaauudistuksen myötä palkalliset kaudet kaipaavat päivittämistä.
Yliopisto- ja kunta-aloilla työ- ja virkaehtosopimuksissa tasa-arvoiset vanhempainvapaat saatiin toteutettua jo keväällä: 40 päivän palkallinen raskausvapaa sekä molemmille vanhemmille 32 päivän palkallinen vanhempainvapaa. Tavoitteenamme on, että kaikkiin työ- ja virkaehtosopimuksiin saadaan käynnissä olevalla neuvottelukierroksella tasa-arvoiset palkalliset vanhempainvapaat. Tämä tarkoittaa ei-synnyttävän vanhemman, useimmiten isän, palkallisen vapaan pidentämistä.

Perhevapaauudistus toi joustoa - mitä kannattaa huomioida työpaikalla?
Perhevapaauudistus lisäsi perhevapaiden joustoja. Työpaikoilla olisi hyvä keskustella joustoihin liittyvistä yhdenvertaisista käytännöistä, jotta vältytään epäoikeudenmukaisuuden kokemuksilta. Vaikka raameista sovitaan työnantajan kanssa, on jokaisen vielä itse keskusteltava asioista työnantajan kanssa niiden tullessa ajankohtaiseksi omalla kohdalla.
Raskausrahakauden aloitus
- Raskausrahakauden voi aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua aikaa. Jos sopimukseen asiasta ei työntekijän ja työnantajan välillä päästä, alkaa vapaa 30 päivää ennen laskettua aikaa.
- Työpaikoilla voidaan ottaa käytännöksi, että työntekijä voi aloittaa vapaan ilmoittamanaan ajankohtana, ellei ole työstä johtuvaa perustetta tehdä toisin.
Osa-aikainen vanhempainvapaa
- Osa-aikaisesta vanhempainvapaasta kieltäytyessään työnantajan on perusteltava asia kirjallisesti.
- Voidaan päättää lähtökohdaksi, että osa-aikaiseen vanhempainvapaaseen suhtaudutaan myönteisesti, ellei ole selkeää, työstä johtuvaa perustetta kieltäytyä siitä.
Vanhempainvapaan pitäminen osissa
- Työsopimuslain mukaan saman kalenterivuoden aikana on mahdollista pitää vanhempainvapaata enintään neljä jaksoa, jotka ovat vähintään 12 päivää.
- Työpaikalla on hyvä pohtia periaatteita siihen, onko työntekijän mahdollista pitää enemmän tai lyhyempiä jaksoja.
Työpaikalla on samassa yhteydessä hyvä käydä keskustelua siitä, minkä pituisiin poissaoloihin palkataan sijainen tai miten työt järjestellään, jos sijaista ei ole. Syytä on myös tarkistaa, ovatko työpaikalla perhevapaista käytettävät nimikkeet ajan tasalla ja kaipaako työyhteisön kehittämissuunnitelma tai tasa-arvosuunnitelma päivittämistä. Esiin voi nostaa myös sen, miten työpaikalla kannustetaan molempia vanhempia pitämään perhevapaita ja tuetaan niiden pitämistä sukupuolesta riippumatta. Perhevapaiden palkallisuudesta sovitaan tyypillisesti työehtosopimuksin, mutta mikään ei estä luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua sopimaan palkallisista perhevapaista paremmin paikallisesti työnantajan kanssa.
Perhevapaauudistus ei itsessään vielä takaa muutosta, vaan siihen vaaditaan myös asennemuutosta ja tekoja työelämässä. Me Tradenomeissa viemme muutosta eteenpäin työehtosopimuksissa ja työelämässä. Haastamme sinutkin mukaan muutokseen!
Blogiteksti: Julia Lauren
Sinua voisi kiinnostaa myös

Julia Lauren
Erityisasiantuntija, tieto- ja vakuutusala
050 376 2240
julia.lauren@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä

Tradenomi, oletko kiinnostunut tohtoriopinnoista?
Tradenomitutkinto antaa sinulle mahdollisuuden jatko-opintoihin aina tohtoritutkintoon asti. Ylempi korkeakoulututkinto, esimerkiksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) eli tradenomi (YAMK), antaa pohjan ja mahdollisuuden suorittaa tohtoritutkinto. Erityisasiantuntijamme Tuomas kertoo mikä on ammatillinen tohtoritutkinto.

Työelämä muuttuu vauhdilla - miksi vuosilomalaki laahaa perässä?
Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Samalla uudet sukupolvet haastavat perinteisiä käsityksiä työurasta. Vuosilomalaki on kuitenkin jämähtänyt vuosikymmenten taakse ja vaatii reipasta ravistelua, jotta se tukee työssäkäyvien hyvinvointia.

Miksi järjestäytymisestä halutaan rangaista?
Ammattiliiton jäsenmaksu kuittautuu helposti tulevan kauden palkankorotuksilla.

Tradenomit ja kansainvälinen edunvalvonta - EU ja paljon muuta
Suomalaisesta työelämää koskettavasta lainsäädännöstä merkittävä osa tulee Euroopan unionin valmistelun kautta. Siksikin oikea-aikainen ja vaikuttava edunvalvonta vaatii yhä tarkkaavaisempia toimia kansainvälisesti.

Työelämälähtöinen ammattikorkeakoulutus ei saa unohtua korkeakouluvisiossa
Työelämälähtöisyys on ammatillisen korkeakoulutuksen ytimessä, joka ei saa unohtua korkeakouluvision valmistelussa. Insinööriliiton, Tradenomien ja OAJ:n koulutuspolitiikan asiantuntijat ovat yhdessä valmistelleet listan asioista, jotka on muistettava korkeakouluvisiokeskustelussa.